Käväistiin koirien kanssa tutustumassa raunio-harkkoihin. Mun piti olla vain katsojan roolissa ja koirien vain turistina, mutta niinhän siinä kävi, että päästiin osallistumaan harkkoihin . Itse pääsin piiloutumaan jääkaapin-näköiseen hökötykseen maalimieheksi yhdelle koiralle ja lopuksi pääsi omatkin hauvelit kokeilemaan etsimisen saloja.

Molemmille tehtiin helppoa ja kivaa. 4 "ukkoa", jokainen näyttäytyi piilostaan kutsuen koiraa nimeltä, ennen kuin koira lähetettiin etsimään. Löydettäessä ukko palkkasi koiran lihapullilla. (Nämä kun ei leiki vieraan kanssa.)

Fiukkis aloitti. Eka "ukko" löytyi helposti ja namit maistui. Toka ukko oli puskan keskellä - Fiukkis lähti hyvin, mutta uskallus ei riittänyt mennä pimeässä puskan keskelle, vaan haukahti laidalla ja palasi mun luo, että "mamma, se on tuolla, hae sä se ". Mentiin yhdessä lähemmäs ukkoa ja ukko tuli vähän lähemmäs meitä. Lopulta Fiu uskalsi mennä ukon luo ja sai megapalkan. Kolmas ukko -> lähtö taas hyvä, mutta kohdalla iski pieni ujous, meni kuitenkin luo. Neljännen kanssa tehtiinkin niin, että ukko lähti juosten piiloon, niin että Fiu näki. Mä taisin päästää Fiukun vähän liian aikaisin irti, mutta eipä tuo haitannut, koska saatiin oikein iloinen ja vauhdikas viimeinen löytö.

Awa teki ekalle ukolleen "awat" -> lähti varohkoen, löysi ukkonsa, päästi hurrjan vahtihaukku-pomppuilun karvat pystyssä. Onneksi oli asiansa osaava ukko maalimiehenä, niin sai Awan nopeasti luokseen ja palkattua & rauhoitettua. Moni vihreämpi tyyppi olisi ehkä saattanut pelästyä ... Loput ukot menikin sitten huomattavasti rennommin. Lähdöt oli vähän epävarmoja, mutta ei kuitenkaan mitenkään ollut mamman helmoissa, eteni vain harkiten, jotta olisi keksinyt jutun idean. Ja idea alkoi selkeästi hahmottumaan kyllä .

Oli mahtavaa päästä katsomaan harkkoja livenä ja vielä testata vähän omiakin siinä sivussa. Kiitoksia Marikille ja Jennalle vielä kerran! Katsotaan mitä jatkossa tapahtuu .