Tuomarina oli Jari Kangas. Radan alussa oli kolmos-aidan jälkeen hieman tekemistä, mutta muuten rata oli ihan mukava. Radan mukavuudesta huolimatta hyllyä pukkasi molemmille hauvoille. Eltsun hylly-paikka tuli vähän puuntakaa mulle, en pitänyt paikkaa ihan niin pahana. Awalle otin tahallisen hyllyn, kun pomppasi A:n alastulon rumasti ja uusittiin este. Sihteerikön lappuihin oli merkattu ajat kuitenkin, jee! Eltsun aika oli 45s (tarkka tyttö) ja Awan 62,56.

Elli lähti ensimmäisenä. Hankalin paikka oli kolmos-aidalta putkeen meno, en osannut päättää miten sen ottaisin, päätöksen tein juuri ennen radalle lähtöä, tosi fiksua... Ensin meinasin valssilla, eli olisin ohjannut kolmosen jo vasemmalla kädellä, kääntyneenä Elliin päin ja siitä samalla liikkeellä valssi ja putkeen. En sitten tiedä olisiko onnistunut - lämppäreillä kokeilin sitä, eikä Elli lähtenyt liikkeeseen mukaan. Eli päädyin sitten vekkiin ja takaaohjaamiseen.

Elli vähän haahuili taas lähdössä, mutta jäi kuitenkin lopulta hyvin. Ekat kaksi aitaa meni hyvin, kerkesin hyvin kolmosen luo ja haltuunotto onnistui yli odotusten, sitten homma vähän levähti ja Elli bongasi A:n - eiku puomin - eiku MUT!! JIPII!! Eltsukka tuli mun luo kaikista vaihtoehdoista!! Ooooo!! Häkellyksestä toivuttuani jatkettiin matkaa =) .

Kerkesin hyvin puomin ylösmenoon, vaikkakin käsky oli mitä oli. Puomilta kääntö vasemmalle aidalle & pituus. Siis teoriassa. Eltsu oli sitä mieltä, että muuri on kivampi kuin pituus, että ylimääräinen pompsahdus muurille ja vielä takaisin... Jatkettiin taas ja nyt loppu menikin hyvin. Ennen keppejä kiilasin vähän Ellin eteen ja rima kopsahti, mutta ei tippunut.

Periaatteessa tein ohjauksessa kaksi samanlaista isompaa virhettä: haltuunoton jälkeinen ohjauksen pieni löysyys ja siitä Ellin singahdus suuntaan X. 

Awan vuki. Awalle pahin paikka oli myöskin kolmos-aidan kääntö putkeen, suoraan edessä kun oli ah-niin-ihana-AA.

Lähtöön jääminen oli Awallekin hieman tylsää. Mutta sitten kun siihen kerran käsketään jäämään, niin siinä sitten ollaan ;) . Awa ei lähtenyt radalle ainakaan ensimmäisestä käskystä, vaan tsiikaili kaikessa rauhassa muualle. Vihdoin moottori lähti käyntiin ja päästiin radalle.

Alku meni kuin ajatus, Awa oli loistavasti kuulolla, kääntyi putkeen niinkuin pitikin, jei! Puomille kerkesin vastaanottamaan hyvin. Aita ja pituus onnistui, ei tehty ellejä ;) . Aidan kautta A:lle. Ja mitä ihmettä mä teen?!? Päästän Awan suoraan A:lle, vaikka olisin kerennyt vastaanottamaan ylösmenokontaktille moneen kertaan! *Lyö päätä seinään* Ja jotta olisi täysin tekemätön paikka Awalle tehdä A sovitusti, kiilasin vielä alastulon eteen - Awa vetää herneen nenään ja loikkaa A:lta. Että silleen...

Otettiin A uudestaan, ja nyt tehtiin molemmat sovitusti kontaktit - pieni poseeraus Awalta vielä A:n harjalla kruunasi kaiken ;) . Jatkettiin matkaa putkeen ja siitä kerkesin taas hyvin puomille. Awa otti nätisti kontaktin, mutta pysähtymisestä ei ollut tietoakaan. Sitten aita, muuri ja putki - putkeen meno taas kaukaa, jei!

Sitten aidalle ja kepit. Siis teoriassa... Jossakin oli joku nujakka ja jonkun asteinen äläkkä päällä - tietysti Awan piti tsekata, että mitä siellä tapahtuu, että tarvitaanko järjestyksenvalvojaa - ja siis mitkä kepit? Jotain syötävää kenties? Piti vielä katsastaa tuomarikin samalla vauhdilla, että onko se nyt ihan kelvollinen tyyppi. Taisi olla, kun sitten taas maistui agittaminen =) . Loppu menikin sitten ihan mallikelpoisesti.

Ev jankk 24.7.08