Hellepäivän ratoksi Awa & Fiuku kävi (vaihteeksi ;) ) uimassa. Vesi oli tosi lämmintä. Hauvelit uivat hienosti kerta kerralta enemmän ja enemmän. Nyt ei aina tarvittu edes keppiä, vaan tekivät kierrosta ihan huvin vuoksikin. Awa viihtyi lähes kokoajan syvemmällä, niin että vain pää näkyi, taisi olla mukavan viileää =) .

Illan agit

Vähän mietin illan harkkoja, että kuinkahan mahtaa käydä, kun oli käyty uimassa vain muutama tunti aiemmin. Ajattelin, että jos Awa olisi ihan lapanen, niin sitten jäisi harkkaaminen siihen.

Tehtiin rataa, jossa ideana oli takaaleikkaukset. Lähtö renkaalta, suoraan aidalle, jolta käännyttiin tiukasti vasemmalle ja taas aita oikealle. Siitä puomille ja tiukasti oikealle aidalle. Sitten oli kahden aidan loiva mutka vasemmalle (edessä tyrkyllä muuri) ja edessä olevaan putkeen. Putkelta aidalle ja uukkari A:lle. Sitten suorahko osuus: pituus, mutka-putki, keinu, muuri & aita (ansa-aita edessä). Aidalta uukkari vasemmalle kepeille. Sitten veto vasemmalle aidalle ja oikealle renkaalle.

Vaikeimmat paikat oli lähdön odotus ;) , puomin jälkeisen aidan muuri-ansan välttäminen ja ennen keppejä oleva käännös, jossa oli myös ansa-aita. Olin päättänyt tehdä radan kolmessa osassa: ennen puomia ja A:ta olisi palkkaushetki lelulla ja sitten tehtäisiin kontaktit hallitusti, niin että onnistuisivat kerrasta.

Otin alkuun kaksi jättöä, kahden eri aidan takana. Jätin Awan ja kävelin aidan luo, käännyin ja palasin palkkaamaan. Sitten renkaan taakse ja jättö. Awa jäi hyvin, jei! Ensimmäinen hankala paikka selvitetty.

Puomin jälkeinen aita ja muurin välttäminen onnistui yli odotusten. Tein siihen takaaleikkauksen ja ohjasin kaukaa (!) putkeen. Viime kertojen putkeen-lähetys-harkat on ilmiselvästi sytyttänyt joitain lamppuja Awan pienessä päässä, kun hakee nyt paljon paremmin putkiin. Loistavaa Pikku Pupu!

Sitten vielä ennen keppejä ollut ansa. Ekalla kerralla meni nappiin, vaikka en yhtään muista mitä mahdoin tehdä ;) . Kokeilin vielä uudestaan - käänsin itseäni liikaa koiraan päin ohjauksen ollessa vasemmassa kädessä, Awa kääntyikin aidalta oikealle, ei vasemmalle, niinkuin piti. Otin uudestaan ja käännyin itsekin vasemmalle, ohjaten Awaa edelleen vasemmalla, niin onnistui.

Awan vauhti ja mielenkiinto pysyi hyvin päivän uintireissusta huolimatta, jipii, jonkin sortin edistymistä siis tapahtuu! Kerran Awa löytyi luvattomasti A:lta, mutta muuten olen aikas ylpeä Otuksesta, kun lähti lelun perään hyvin, vaikka se tarkoittikin sitä, että radan tekeminen keskeytyi juuri ennen puomia ja A:ta.