Auramiehet prkl... Ihan hyvähän se siis on, että työ maistuu -- mutta miksi pitää aurata tollanen muutama hassu sentti lunta pois tieltä? Sitten käy niinkun tänään -> tulee perään pakkasta ja nyt asfaltilla on kiva pieni jääkuorrutus.

Pururadalle ei ole ollut asiaa enää vähään aikaan, kun sekin on ihan jäässä, mutta asfaltilla on pystynyt juoksemaan ihan siedettävästi vielä. Kunnes tänään. Huoh. No, hätä keinot keksii, vermeet kun oli jo niskassa niin eikun pientareelle sitten vain. Hieman mietitytti kyllä että minkähänlainen torttu-kokoelma mulla on kengänpohjissa reissun päätteeksi... ;)

Fiuku on ollut taas toipilaana, kun unohti osan yhdestä anturasta jonnekin, joten Awa on päässyt sitten senkin edestä juoksemaan. Olen keskittynyt edelleen oman asentoni pitämiseen, joten Awa on saanut peitsata suht rauhassa ne pätkät kun ei laukkaa.

Kädet on jo aika hyvin löytäneet oikean paikkansa ja pysyy siinä. Jalkojen kanssa saa olla vielä tarkkana. Meillähän on sama ongelma Awan kanssa, että ns. takapotku jää vähän lyhyeksi, jolloin reisilihakset eivät veny ja siitä tulee sitten omat ongelmansa. Tää jalka-harkka tarttis vaan ylämäkiä, eikä niitä pahemmin ole mun asfaltti-lenkillä... Mutta pidetään kuitenkin homma mielessä, josko vaikka tulisi lumeton talvi ja pääsisi lenkkipolulle takaisin =) .