Rankkaa päästä metsään asti - alkumatkan kielten lepuutushetki .

Awa vahti hyvin tarkkaan ympäristöä.

Tarkkailusta huolimatta me eksyttiin . Mä en tajua vieläkään kuinka siinä pääsi käymään niin. Ensin oltiin polulla ja sitten ei enää oltukaan ...

Mun pitäs niinku ängetä tosta läpi, kun ei meinaa Awakaan mahtua  ...

Löydettiin sentään pöpeliköstä pois, mutta polusta ei ole edelleenkään mitään havaintoa. Awa päätti että eihän tästä tule mitään -> Hän voi etsiä meille polun .

Me keskityttiin sillä välin Fiukun kanssa tärkeämpään asiaan - syömiseen .

Mutta pakkohan se oli sitten lopulta jatkaa matkaakin... Mistä näitä mäkiä oikein löytyy?!

Ja löydettiin jotain muutakin *pyörtyy*. Koirat ei onneksi huomanneet mitään, vaikka yli juoksivatkin...

Ja kirkuen karkuun...

Selvittiin... Lääh..