Tästä ei sitten hiiskuta mun koirille ;) ...

Koskisten Elli-aussie kyseli päivällä, että sattuisinko liikuskelemaan kentän tienoilla iltasella. Polte agiin oli kuulema kova, mutta pahus, kun joku oli keksinyt, ettei radalle ole (muka) asiaa ilman asianmukaista kartturia ja sellainen olisi siis tälle illalle haussa.

No, kuinka ollakkaan, satuin olemaan kentälle menossa muutenkin ja niin siinä sitten kävi, että radaltahan me löysimme itsemme, eihän sitä nyt voinut jättää Pikku-Ellu-Tellua pulaan.

Jospa tekisin nyt sitten vain yhteenvedon harkka-fiiliksistä, tavoitteena kun ainoastaan oli, että A) Elli pysyy mun kanssa radalla ja B) mennään edes jonkun verran samaan aikaan samaan suuntaan. Ja tavoitteet saavutimme hyvin, Elli lunasti lupauksensa olla kiltti ja kuuliainen =) .

Elli on niin ihanan samanlainen kuin Fiukkis, melkein voisi luulla, että ovat ihan kaksosia (ovat siis "vain" puolisiskoja). Eli sikäli ohjaaminen oli helpompaa, kuin arvelin ja odotin, täytyy myöntää, että kauhuskenaarioita oli jokunen ;) . Omaan piikkiin laitan kuitenkin tehdyt virheet, ohjaus oli myöhässä jokusen kerran ja myös hieman hätäisiä lähetyksiä tuli harrastettua. Ihana koiruli, ei siitä pääse mihinkään - enkä ole yhtään puolueellinen, en ;) .

Jään tässä odottelemaan, että otsikon toteamus toteutuu - wink wink, Missu ;) .