Meillä olikin tänään vieraileva tähti koutsaamassa, eli Jari. Ja kokonaista kaksi harkkaajaa oli paikalla 8) . No ei se mitään; kun väki vähenee, kemut paranee, vai miten se meni ;) . Ehdittiin tehdä kaksi rataa, jotka oli molemmat kivoja, sisälsivät juuri sopivasti haastetta.

Ekan radan vaikeimmat paikat meille oli kontakteille osuminen ja lopun "mersu-merkki"-pyöritys. Radalla oli puomi & A, ja molempiin tultiin aika vauhdilla, joten en ollut varma ehtisinkö kontaktille ennen Awaa. Sitten taas kaikenlaiset pyöritykset ovat olleet meille vaikeita, koska Awa ohjautuu usein ulos kuviosta.

Kontakteille värväsin Julian apukuskiksi varmuuden vuoksi, että ne varmasti tulisi otettua. Käytännössä kerkesin kuitenkin itse kontakteille hyvin. Pyöritys taas meni juuri niinkuin ennenkin, eli heti ekalta aidalta Awan linja venähti ja tehtiin taas omaa rataa.

Nythän mulla on ollut näissä pyörityksissä se taktiikka, että olen ohjannut Awaa vastaisella kädellä, mikä on tuntunut itsestä hankalalta, mutta on Awan liikkeen kannalta toiminut. Nyt kokeiltiin käyttää molempia käsiä, jolloin sain jalat paremmin liikkeeseen mukaan ja se tuntui itsestäkin luontevammalta. Jossain vaiheessa olisi tarkoitus päästä vain koiranpuoleisen käden ohjaukseen, mutta tällä hetkellä tarvitsen molemmat kädet ohjaamiseen, koska muuten koiranpuoleinen käsi karkaa liian ylös ja Awa ohjautuu liian kauas. Mutta päästiin siis hieman eteenpäin, jipii!

Toisella radalla oletettavia kompastuskiviä olisi edelleen ne kontaktit sekä radan 3 ekaa estettä: suorassa linjassa olevat 2 aitaa ja veto vasemmalle putkeen, ongelma oli siis suoraan aitojen kanssa linjassa oleva puomi. Olisin voinut vaikka vannoa, että Awa löytyy puomilta.

Tein vekin kahden aidan väliin, jotta saisin Awan kulkusuunnan putkeen päin, vekki onnistuikin, mutta kas kummaa, tokan aidan jälkeen Awa bongasi puomin ja sinnehän se sujahti - ja toisen kerran - ja kolmannenkin... Sitten vaihdettiin taktiikkaa, eli jätin Awan lähtöön, menin itse tokan aidan ja puomin väliin ottamaan Awaa vastaan ja käänsin siitä putkeen, nyt onnistui, jipijajei!! Olipa työvoitto! Enkä olisi ikinä uskonut että Awa pysyy lähdössä niin nätisti odottamassa ja vielä vähemmän sitä, että tuli aidat suoraan hyppäämällä mun luo, eikä siis kiertänyt =) .

Kontakteille kerkesin taas ihan hyvin, vaikka Awa jo oppikin hyvin appari-Julian olemassaolon ;) , jopa niin hyvin, että juoksi kentän poikki kesken radan suoraan apparin luo, joka siis oli valmiina odottelemassa meitä puomilla. Muuten siis ihan hyvä, mutta jokunen aita unohtui suorittaa välissä. No tästä opimme, että appari ei ehkä ole ihan paras mahdollinen juttu Awalle, se kun tuntuu vahvistavan Awan ajatusta, että agia voi tehdä issekseenkin ;) .

Muuten saatiin sitten neuvo harkata lisää Awan ja mun yhteistyötä. Eli palkkausta ohjautuvuudesta. Siis ohjailuja esteiden ohi, välistä, takaa, ihan mitä vaan, kunhan Awa tulee niinkuin mä ohjaan, eikä mene sinne minne nenä näyttää.

Awa jaksoi todella hyvin harkata, vauhti ei hiipunut missään vaiheessa, vaikka kumpikin rata oli suht pitkä ja osin tuli toistoa paljon. Ihanaa kun voi alkaa keskittymään itse agin harkkaamiseen, ettei kokoajan tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota Awan motivaatioon.