Pohja oli tuollainen ja siitä tehtiin montaa eri variaatiota - lähinnä niin, että tulisi mahdollisimman monta kontaktia tehtyä. Tässä versiossa molemmat, Awa ja Elli, päättivät näyttää, että kyllä kepitkin sujuu. Eli vaikka kuinka tein vekkiä ykkösen jälkeen ja otin haltuun kakkosen jälkeen - tai otin haltuun jo ennen kakkosta ja pidin hallussa pitkään, niin molemmat suhasi kakkoselta suoraan kepeille. Ja mikä yllättävintä jatkoivat pienestä kannustuksesta loppuun, vaikka itse juoksin keinun toisella puolella ! No hienoa että ne osaa  - kepit. Mutta kun mä olisin halunnut mennä keinulle...

Lopulta saatiin yhteinen sävel ja homma eteni. Awan kanssa kääntö seiskalle ulkokurvista oli piis of keik - kääntyy vaivattomasti. Mutta Elli. Voi Elli. Ei sitten millään irtoa musta pois päin. Ei millään. Kääk. Tää ei tiedä hyvää lauantaita ajatellen... Kun vielä ohjaan Awaa tän tyyppisesti aika paljon, niin miten muistan olla tekemättä näitä Ellin kanssa? ... ÖÖöö ...

No sitten ne kontaktit. Elli loikkasi kerran puomille ja sain palautettua. Kaikki muut kontaktit oli hyvät. Awa taas karatessaan ei pysähdy ylösmenolle, mutta käskettäessä tekee kuten ollaan sovittu. Awan kanssa varmaan pitäisi pikkuhiljaa edetä tässä, että päästäisiin tosta noin isosta pysähtymisestä joskus poiskin. Pitää vain pohtia miten se tapahtuu ...