Valkeakoskella oli kolme agikisaa, joista yksi hyppäri. Tuomarina Asko Jokinen. Liikenteessä olin Ellin kanssa. Tuloksina 2x hyl ja 1x nolla, ajalla 41,73 (-11,27). Ja tällä tuli vieläpä kisan voitto! Jopas nyt jotakin 8) ...!!

Ensimmäinen rata oli hyppäri. Rata oli aika kamala - putki-ansaa oli joka puolella ja pyörittiin paljon yhdessä kohtaa, niin että nuppi oli ihan sekaisin, mihin suuntaan piti mennä ja missä vaiheessa. Kun kävin rataa mielessä läpi omaa vuoroa odotellessa, sain siitä kolme eri versiota täysin uskottavasti 8/ . Fiilikset oli siis aika sekavat radalle mennessä...

Lyhyesti: Eltsu oli tyynen rauhallinen vuoroa odotellessa, suorastaan uninen. Mutta annas olla kun jätin Ellin lähtöviivalle, niin se kiihtyi nollasta sataan alta nanosekunnin ja varasti lähdön - sitä myöten oli homma aika selvä. Kerkesin kyllä ihan hyvin mukaan vielä, mutta yhteiseen rytmiin ei päästy ja saatiin hylly kolmannen esteen, eli muurin jälkeen. Muuten olen menoon ihan tyytyväinen molempien osalta - mä muistin koko radan ihan oikein ja Eltsu taas heräsi kuuntelemaan ihan kiitettävästi alun hässäkästä huolimatta.

Toinen rata oli samaa sarjaa edellisen kanssa, putkia riitti joka suunnalla tyrkyllä. Nyt Eltsu oli jo vähän enemmän kierroksilla odottaessa, mutta oli kuitenkin kuulolla. Tai niin mä luulin... Elli varasti taas lähdön! Ja se oli sitten taas siinä, aargh.. Heti tokalla aidalla tuli kommunikaatiokatko ja pyörittiin siinä aikamme. Sitten siitä eteenpäin olisi helpompi sanoa, mitä me ei tehty radalla... Huoh... Kehtaakohan rataa edes julkaista ;) ... Noo, olkoon se vaikka opetukseksi muille, että "ei näin!"

Kolmas rata oli jo vähän mukavampi, mutta siellä olisi meille vaikeita juttuja, esim. putki A:n alla (siis sinne putkeenhan piti tietty mennä, eikä A:lle) ja pitkän suoran jälkeen tosi tiukka kurvi, jee jee...

No, nyt olin viisastunut aiemmista radoista sen verran, että en edes yrittänyt jättää Elliä lähtöön. Ja homma toimikin näin :) . Alusta asti oli myös aika sotilaallinen käskytys päällä, ja sekin tuntui toimivan. A:n alla olleeseen putkeen Eltsu sujahti ilman että edes vilkaisi A:lle, jipii!

Sitten piti vähän soveltaa, kun näytti ettei Elli irtoa seuraavalle aidalle, eli juoksinkin ulkoreunaa kurvin, vaikka piti leikata takaa aidalla. No siitä johtuen myöhästyin haltuunotosta putkelta ja Elli painoi menemään mun vasemmalta puolelta, vaikka oikealle sitä yritin. Siinä sitten taas pelattiin upporikasta ja rutiköyhää - näin, että Ellin linja oli suoraan A:lle, mutta itse en kerkeiäisi tekemään enää muuta kuin kääntämään Ellille selän ja lennosta ohjata A:lle. Jummi, sehän onnistui 8) . A:n alastulolla Elli tuijotti mua ihmeissään, että mitä ihmettä tapahtui ja mä tuijotin takaisin yhtä äimistyneenä ;) .

Saatiin jatkettua matkaa ja pienen mutkan jälkeen olisi se kaamea suora. Sain tosi hyvän etumatkan ja siitä sitten meni kai jotenkin pasmat sekaisin ja siis todellakin (!) myöhästyin vähän käännöksestä ja Elli veti ihan piirun verran pitkäksi, kääntyi kuitenkin oikealle aidalle. Sitten olikin jäljellä enää pieni pyörähdys ja oltiin maalissa.

Huh, mikä rata... Maaliin tullessa ei ollut hajuakaan tuloksesta, mutta kuvittelin sellaisen kuitenkin tehneemme. Remmiä laittaessa yleisön hiljaisuus oli aika ilmeinen ja siinä kävi mielessä, että ei kai me tehty väärää rataa... No yhtäkaikki, Elli meni just sinne minne ohjasinkin ja oli kuulolla tosi hyvin, eli olin tosi tyytyväinen suoritukseen oli tulos mikä hyvänsä.

No, sitten selvisi, että tulos oltiin ainakin tehty, mutta että oliko se 5, 10 vai nolla... Kisakirjatkin tuli ja Eltsunkin kirja oli pinossa - aha, siis oli vähintään se 5. No ei se mitään, tulos silti - meidän ensimmäinen yhteinen tulos virallisista, se oli jotain se.

Sitten vilkaistiin kisakirjan väliin tarkemmin tulosta - nolla se oli!! Mutta oliko sijoitus yksi? Vai seiska? Vai mikä? Ei kai se ykkönen ollut?! Kyllä se ykköseltä näytti, mutta... Tuloslistalta oli vielä tarkistettava asia, kyllä se oli ykkönen. Elli! Ykkönen! Ei tätä pysty ymmärtämään =) . Vieläkään =) .

Valkeakoski 2.8.08