Alun 2-3-väli tuotti meille suurensuuria ongelmia, koska Awa hakeutui joka kerta kepeille!! Vaikka haltuunottokin onnistui, niin silti vielä kaarsi juuri ennen kolmosta kepeille!! Käsittämätöntä!! Käsittämätöntä on siis se, kuinka paljon kepit veti Awaa! Aivan uskomatonta , mutta hienoa , vaikka se ei kuulunutkaan suunnitelmaan .

No jatkettiin matkaa. Seuraavaksi tuli ongelmia muuri-pituus-putki-kohdassa. Muuri-käännös meni pitkäksi, samoin pituuden jälkeen. Kokeilin pientä vekkiä ennen muuria ja lähettämistä putkeen kauempaa, pituuden sivulta. Homma toimi.

Muuri-kepit-kohdan sössin itse melkein joka kerta, ajauduin valssilla aina väärään paikkaan. Awa korjasi kuitenkin hienosti mun virheitä, mennen välillä selän takaa kepeille ja välillä tosi pienistä rakosista mun edestä. Ihanaa kun kepit on sen mielestä noin kivat .

Sitten 11-12-väli... Ensin myöhästyin käännöksestä, sain kyllä käännettyä Awan väliin, mutta aika kulmikasta oli. Sitten sain noottia taas, kun käännän kuulema jatkuvasti Awalle kylkeä, ja sen pitäisi muka sitten tulla siinä mukana.. Ei tule, ei. Eli pitäisi ennemmin kääntyä vasten ja sitten siitä. Kokeiltiin niin, ja nyt pelitti.

Loppu oli ok. Mutta sitten palattiin alkuun. Eli 1-4. Yritettiin vekkiä ykkösen jälkeen ja haltuunottoa puolivalssilla kakkosen jälkeen. Mutta ei. Sitten Jartsu ehdotti sylkkäriä kakkosen ja kolmosen väliin. Hmm... No ei se ota ellei annakaan. Eikun testaamaan! Ja johan alkoi homma näyttää siltä miltä pitikin! Jee!

Sitten päätettiin vielä ottaa härkää sarvista ja testata koko pätkä alusta loppuun . Saatiin homma purkkiin ihan siedettävästi . Awa oli taas aika mainio - jaksoi toistoja ilmeenkään värähtämättä ja vielä viimeisen koko radankin ihan ilman pienintäkään vireen laskua! Kulmikastahan meidän meno oli kauttaaltaan ja vähän pientä keskittymisen puutetta siellä täällä, lähinnä mulla siis ja sitten se heijastui tietty Awaankin. Mutta kokonaisuutena Awan jaksamisen osalta oli aivan mahtavaa .