Yksi virallinen agirata siis per kuono, Awan ja Ellin kanssa. Tuomariharjoittelijana oli Anne Huittinen ja päätuomarina Marja Lahikainen. Vaihteeksi oli kolmoset ensin, sitten kakkoset ja viimeisenä ykkösluokkalaiset. Eli Elli pääsi ensin radalle.

Ajattelin testata meille uutta metodia, eli musiikkia ennen rataa. Kuuntelin koko matkan Riihimäelle kunnon moshaus-heviä, tai paremminkin melkeinpä yhtä kappaletta uudestaan ja uudestaan. Se tuntui sopivan tähän tilanteeseen kuin nenä päähän. Jos kerrankin saisi kunnollisen ohjauksen heti alusta asti Ellille, etten ole vain hengailemassa radalla ensimmäisten viiden esteen aikana ja sitten vasta totuus iskee silmille ja tajuan olevani Eltsun kanssa radalla ;) - yleensä siinä vaiheessa se on siis jo myöhäistä. Kuuntelemani kappale oli aika tarttuva ja soikin mukavasti päässä koko odottelun ja rataantutustumisen ajan. Kummasti siitä sai tarvittavaa potkua hommaan =) .

Sitten radalle. Rata oli ihan mukava. Keinun jälkeen olisi radan pahin paikka meille - putki-pituus-putki -> ensimmäiseltä putkelta tultaessa tuntui siltä, että otti minkä linjan tahansa, niin linja olisi suoraan pituuden jälkeisen putken väärään päähän. Olin ajatellut tekeväni siihen kunnon haltuunoton ja sitten vastaisella ohjata jälkimmäiseen putkeen. Mutta kappas, olimme harkanneet medi-esteillä rataantutustumisen ja maksi-pituuden jälkeen kohta näyttikin ihan erilaiselta, eli oli vaihdettava lennosta suunnitelmaa. Vekin kautta siis pituudelle ja sitten vain peukut pystyyn, että se toimii ;) . Muu rata vaati tarkkuutta, mutta oli ihan suoritettavissa.

Eltsu pysyi lähdössä hyvin. Kepeillä kokeilin harkoissa todettua "kikkaa", että olisin enemmän mukana, jolloin Eltsun pujottelu olisi rennompaa. No, mun rytmi ei ollut ihan kohdillaan, enkä siis ollut ihan varma Ellin pujottelusta, toivoin vain enää, että lopettaa oikein, jolloin voisi kuvitella, että kepitkin oli menneet ihan normaalin kaavan mukaan... Ja niin kävi, joten jatkettiin matkaa putkeen ja keinulle.

Sitten se jännittävä kohta. Melkein unohdin vekin, mutta sain sen tehtyä ja Elli ohjautui suoraan oikeaan päähän. Puomin kontaktit oli molemmat hyvät. Seuraavaksi kahden aidan U-mutka. Elli ohjautui aika kauas ensimmäiseltä hypyltä, jolloin multa tuli tosi voimakas "tänne-ohjaus" ja Elli tulikin kiltisti suorinta tietä mun luo 8) - siis aitojen välistä, kun olisi pitänyt kiertää se vieressä oleva aita takaa. No, tästä ei voi olla kovin pahoillaan, kun Elli kuitenki totteli hienosti käskyä... Sain Eltsun takaisin aidan taakse ja jatkettiin matkaa. Loppu sujui suunnitellusti. Tulos siis 5. Ja sillä ylsi sijalle 4.

Awan vuki. Ykkösluokan rata noudatti samaa linjaa kuin aiemmat radat, jei! Rata oli siis kiva. Meille vaikein paikka oli kontaktit - yllätys ;) . Rataprofiili oli onneksi sellainen, ettei tullut mieleen ylimääräisten kontaktiesteiden suorittaminen, vaan ylipäänsä kontakteille osuminen, joka on edelleen haasteellista. Radan keskivaiheilla oli myös kohta, mitä mietin pitkään, kun olin suunnitellut tekeväni takaaleikkauksen muurilla ja samaan syssyyn valssin... Mitenhän se sujuisi?!

Awa jäi hyvin lähtöön. Ja lähti myös hyvin vauhdilla mukaan. Keinulla tuli ensimmäinen ongelma - huomasin siinä samassa, kun Awa alkoi epäröimään, että tosiaan, olisi pitänyt mennä sen kanssa enemmän samaan tahtiin keinulle, mutta myöhäistä -> Awa oli jo hypännyt keinulta pois. Otettiin se alusta.

Pituus ja putki meni hyvin, sitten haltuunotto ennen puomia oli vähän niin ja näin, joten ylösmenokontaktikin oli samaa luokkaa. Alasmenossa Awan huomio oli takana tulevassa tuomarissa ja sen seurauksena Awa horjahti puomilta pois juuri ennen kontaktia. Seuraavaksi olisi edessä se mutka - takaaleikkaus ja heti perään valssi, jonka perään heti A. Iik. Awa lähti hyvin muurille, kaarrosta tuli aika pitkä, mutta se oli ihan ok, kunhan kerkeäisin tekemään valssin ja ottaa haltuun ennen A:ta. Pätkä sujui hyvin, mutta miksi sitä ei voi tehdä kontakteja niin kuin on tehnyt harkoissa?! Taas päästin Awan ylösmenolle ihan miten sattuu... Aaarg...

Alasmeno oli vähän hidas, mutta parempi sekin, kuin se megaloikka, mitä Awa silloin tällöin harrastaa. Loppurata oli ihan hyvä, Awakin tuntui innostuvan, kun sai vain painaa eteenpäin. Maalissa en ollut yhtään varma tuloksesta, mutta varmaankin 15 tai 20 - kontakteilta. Hieman yllätyin, kun kuulin tuloksemme - vain 10vp! VAU!! Aika oli 48,11, eli -5,89, tulos 10.

Joukkue-piirimestaruuskisa

Joukkue-rata oli aikamoinen putki-rengas-hässäkkä, puhumattakaan kaameasta kepeillemenosta heti alkuun. Elli lähti ensimmäisenä.

Mun olisi pitäny käydä kuuntelemassa tässä välissä uudelleen sitä kappaletta, kun ihan selvästi lähdin taas vähän lepsusti -> Eltsu nimittäin karkasi lähdön. No, kahden aidan kanssa ei niinkään olisi ongelmia, mutta entä sitten kolmantena oleva kepit - mun piti siis viedä pienellä vekillä Eltsi kepeille, mutta se jäi haaveeksi. Onneksi Elli ei hätäillyt, vaan pysyi mun mukana niin, että päästiin kepeille lopulta ihan oikein.

Olin päättänyt kokeilla takaaleikkausta keppien jälkeen, ihan harjoituksen vuoksi, ja se onnistuikin hyvin. A:n ylösmenokontakti näyttää videolta aika kamalalta, mutta muistan radalla katsoneeni, että Eltsu otti kaikki kontaktit selvästi, vaikka ei ehkä alhaalta asti...

Putki-rengas-hässäkkä onnistui nappiin, mutta sitten viimeisen putken jälkeen ehkä olisin voinut tehdä valssin tai persjätön - olisin kerennyt vallan mainiosti, mutta jäin tekemään sylkkäriä ja ilmeisesti sen seurauksena rima tippui. Puomin kontaktit Eltsi malttoi ottaa kuitenkin edelleen, vaikka puomi olikin kesken loppusuoran, jiihaa!

Awan rata sitten. Awan kanssa vaikeinta oli ylipäänsä toiselle radalle lähteminen saman päivän aikana... Awalla kun ei ole tuota turnaus-kestävyyttä kovinkaan paljon vielä. No, rata oli alkua lukuunottamatta kuitenkin ihan ok. Eli sinne vain, meni syteen tai saveen ;) .

Kaksi ekaa aitaa meni hyvin, sitten alkoi neuvottelu suunnasta. Awa oli kuin saippuapala käsissä, juuri kun kuvittelin, että se olisi hyppysissä, niin se lumpsahti suuntaan x, seuraavaksi suuntaan y jne. Aaargh... Hetken jo meinasin luovuttaa, mutta yritin kuitenkin vielä pysäyttämällä Awan konkreettisesti ja näyttämällä, että mitä pitikään ihan oikeasti tehdä ;) ... Oooo, Awa lähti kuin lähtikin kepeille ja suoritti ne loppuun asti oikein!

Awa kokosi itsensä hienosti ja loppu sujuikin ihan suunnitellusti, lukuunottamatta A:n ylösmenoa, josta en ole ihan vakuuttunut.

Riksu 30.8.08